SFI og KORA er fusioneret. Vores nye navn er
VIVE - Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærd.
Se mere på vive.dk

Kalaallit inuiaqatigiivini inuusuttuaqqat.
Hent udgivelsen (673 KB)
Del
Rapport

Kalaallit inuiaqatigiivini inuusuttuaqqat.

Young people's knowledge and attitudes to social problems and opportunities

Del
Una nalunaarusiaq tassaavoq SFI-ip nalunaarusiariumaagaasa sisamaasussat aappassaat, NAKUUSA-mik ingerlatamik malinnaalluni suliat. Ingerlatap siunertaraa kalaallit meerartaasa inuuniarnermikkut aammalu pisinnaatitaaffitsigut nukittorsarnissaat. Ukiuni makkunani Kalaallit Nunaanni inunnik naliginnaasunik (aammalu inuusuttuaqqanik) inuuniarnermi imminnut allallu inuunerinnissaannut akisussaassuseqarnerulernissamik siunertaqartumik suliniarnerit ilagaat.
Inuusuttuaqqat 373-it 13-iniik 15-inut ukiullit Kalaallit Nunaanni komuunini sisamaneersut illoqarfinniik aammalu nunaqarfinniik inuuniarnermi ajornartorsiutit pillugit isumaannik aammalu ilisimasaannik apersorneqarput. Apersorneqartut inuusuttuaraapput naliginnaasut, amerlanerpaartaalu angajoqqaatik angajoqqaartilluunniit ataaseq najugaqatigivaat.
Misissuinerup takutippaa, inuusuttuaqqat ikitsuinnaat isumaqartut, inuuniarnermi ajornartorsiutit ilisimasaqarfigilluarlugit. Taamaakkaluartorli inuusuttuaqqat ersarissumik isumaqarput, inuusuttuaqqat angajoqqaallu aalakoortarnerat, ikiaroortarnerat, kinguaassiutinik atornerluisarneq aammalu pinerluttarnerit inuuniarnermi ajornartorsiutaasut.
Inuusuttuaqqallu amerlanersaasa kissaatigaat inuuniarnermi ajornartorsiutit pillugit iliuuseqartoqartariaqartoq: inuusuttuaqqat 80 %-ii isumaqarput inuusuttuaqqat angajoqqaallu aalakoornartumik ikiaroornartumillu atuisarnerujussuat millisinniartariaqartoq. Niviarsissat sisamaagaangata pingasut aammalu nukappissat affaat isumaqarputtaaq, kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliortarnerpassuit iliuuseqarfigineqartariaqartut. Taamatuttaarlu ippoq makkununnga isumaat: erngunnermut, pinerlunnermut, atuarfimmik malinnaannginnermut, ilinniagaqannginnermut, suliffeqannginnermut aammalu inuusuttuaqqat tarnikkut ajornartorsiutaat pillugit.

Naalisaaneq:  Kalaallit inuiaqatigiivini inuusuttuaqqat. Inuusuttuaqqat inoqatigiinni ajornartorsiutit periarfissallu pillugit ilisimasaat isummertariaasaallu 


Misissuinerup siunertaraa inuusuttuaqqat inoqatigiinni ajornartorsiutit periarfissallu ilisimasaat isumaallu misissussallugit, inoqatigiinni ajornar-torsiutit qitiutillugit. Inuusuttuaqqat inoqatigiinni ajornartorsiutinut ilisi-masaat isumaallu allaaserineqaqqaassapput misissuinermi paasisanik ilaqartittarlugit. Tulliunneqassaaq misissuinerup inernerinik sukuujaaneq, NAKUUSAp suleriaqqinnissaanut atugassaq.

Ilaqutariinnermut Inatsinillu Atuutsitsinermut Naalak-kersuisoqarfiup UNICEF Danmarkillu NAKUUSA suleqatigiissutigaat. Suliniutip Kalaallit Nunaanni meeqqat atugaannik pisinnaatitaaffiinillu nukittorsaavoq assigiinngitsunik sammisaqartitsinerit aqqutigalugit.

NAKUUSA, 2011-miit 2015-mut ingerlasoq, tassaavoq inuinnaat inuusuttuaqqallu imminnut inoqatiminnullu akisussaaffeqarnerulernissaannut suliniummut peqataasoq.

SFI-p suliassatuaa tassaavoq NAKUUSAp ingerlanerani misis-suisarnissani ukiut tamaasa. Una nalunaarusiaq tassaavoq SFI-p suliassaata aappaat.

INERNERIT
Nalunaarusiap takutippaa inoqatigiinnermi ajornartorsiutit pillugit inusut-tuaqqat oqalliseqataarusuttut. Inuusuttuaqqalli ikinnerpaartaat (7 %), isumaqarput inoqatigiinnermi ajornartorsiutit pillugit ilisimasaqarluarlutik, aammalu 41 %-it isumaqarput ilisimasatik ajorpallaanngitsut.
Inuusuttuaqqat sinneri inoqatigiinnermi ajornartorsiutit pillugit ilisi-masaqanngillat, annikitsuinnarmilluunniit ilisimasaqarlutik. Inuusuttu-aqqat angajoqqaaminnik inoqatillit ilisimasaqarnerupput allaninngaanniit, taakkuttaarlu oqarput ilisimasatik assigiinngitsuninngaanniit pissarsiarisi-mallugit. Inuusuttuaqqat 90 %-ii ilaatigut, qaqutikkut imaluunniit inoqatigiinnermi ajornartorsiutit pillugit oqaloqatigiinngisaannarput, saniatigullu inuusuttuaqqat affai akipput, inoqatigiinnermi ajornartorsiutit soqutigalugit.

Inuusuttuaqqat 60 %-t missaat isumaqarput, inoqatigiinnermi ajornartorsiutit tassaanerusut inuusuttut angajoqqaavisalu aalakoornartumik ikiaroornartumillu atuinerat – niviarsiaqqat taama isummertut amerlanerupput. Taamatuttaarlu ippoq kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfiginnittarnerit, niviarsiaqqat affaat nukappiaqqallu si-samararterutaat isumaqarmata inoqatigiinnermi ajornartorsiutaasoq. Aalakkunneq, pinerlunneq taavalu atuarfimmik malinnaalluannginneq, ilinniagaqannginneq suliffeqannginnerlu inoqatigiinnermi ajor-nakusoortitsisutut inuusuttuaqqaniit isummerfigineqarput, niviarsiaqqat affaasa missaaniittut nukappiaqqallu sisamararterutaat inoqatigiinnermi ajornartorsiutitut tarnikkut ajornartorsiutit taallugit. Affaasa missaat isu-maqarput inuusuttuaqqat kammagiilluartartut, ikinnerusullu isumaqarlutik, inuusuttuaqqat imminnut ikioqatigiilluartartut, kingullermut niviarsiaqqat nukappiaqqaniit amerlanerusut taama isummerput.

Inuusuttuaqqat 80 %-t missaat isummerput inuusuttuaqqat siusinaarpallaartumik (annertuumillu) aalakoornartumik ikiaroornartumillu atuilertarnerat iliuuseqarfigineqartariaqartoq – niviarsiaqqat nukappiaqqa-niit amerlanerit taama isummerput. Pingasuungaagata marluk isumaqarput, angajoqqaat aalakoornartumik ikiaroornartumillu atuinerujussuat iliuuseqarfigineqartariaqartoq, taamatuttaarlu niviarsiaqqat nukappiaqqaniit amerlanerusut taama isummerput. Niviarsiaqqat sisamaagaangata pingasut nukappiaqqallu affangajai isumaqarputtaaq kinguaassiutitigut kan-ngutsaatsuliorfiginnittarnerpassuit iliuuseqarfigineqarnerusariaqartut. Pissutsinut makkungunnga aamma taama isumaqartoqarpoq: aalakkunneq, pinerlunneq, atuarfimmi malinnaalluannginneq, ilinniagaqannginneq, suliffeqannginneq aammalu inuusuttuaqqat tarnikkut ajornartorsiutaat.
Inuusuttuaqqat pissutsinut taakkununnga iliuuseqaqqusinerat annertoorujussuuvoq.

ISIGINNINNEQ
Inuusuttuaqqat isumaat tamakkiisumik isigissagaanni isumaqarput inoqatigiinni ajornartorsiutit periarfissallu pillugit oqallittarnernut peqataanissartik soqutigalugu, saniatigullu oqarlutik oqaluusererpiarneq ajorlugit. Taamak inissisimanerat eqqarsalersitsivoq. Kisianni aamma imaassinnaavoq inuusuttuaqqat qanoq akisariaqarsorisartik malillugu akiinnarsimasut, soorlu angertariaqarsorisatik angertarlugit assinganillu naameertariaqarsorisaminnut.

Inernerit aamma allatut isumasiorneqarsinnaapput, inuusuttu-aqqat pineqartut ilisimasaat isiginiassagaanni. Ikittuinnaat isumaqarput ilisimasaqarluarlutik, 41 %-illu nalilersorpaat, ilisimasatik naammaginartut, sinneri akisut annikitsuinnarmik ilisimasaqarlutik imaluunniit ilisimasaqanngilluinnarlutik. Akissut kingulleq imaassinnaalluartoq inuusuttuaqqaniit soqutiginnittuninngaanniit akissutigineqarsimasoq.

Inuusuttuaqqat ilisimasavii isiginiassagaanni, naliginnaanerusunik ilisimasanik peqarput, ima paasillugu, inuusuttuaqqat iliuutsit aalajangersimasut ajortutut isigivaat (assersuutigalugu siusissukkut annertuumillu aalakoornartumik atuineq), iliuutsit allat ajortumik isiginagit.

Saniatigut inuusuttuaqqat pissutsit eqqartukkatik pillugit anner-tunerusumik imaqarnerusumik ilisimasaqarfiginngilaat, tassa ilisi-masaqanngillat (imaluunniit oqaatsitik atorlugit ilisimasatik paasitinngilaat) ajornartorsiutit oqaluuserisamik imarisaat pillugit. Tassa nassuiaassinnaanngilaat, qanoq isumaqartoq meeqqat ilaqutariinni, anaana aamma/imaluunniit ataata aalakoornartumik ikiaroornartumillu atuipiluttuniittut qanoq peroriartussanersut. Immaqa nalunngilluaraluarpaat, qanoq innersoq, misigissutsillu tungaatigut paasinissinnaallutik, kisiannili naluinnarpaat, qanoq taakkua meeqqat siunissami inuunissaannut sunniuteqarsinnaanersoq, toqqartumillu ilisimasaqarfiginngilaat ajoquserneqaatissaa. Taamatuttaarlu ippoq kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfiginnittarnermut tunngasut, naliginnaasumik ilisimasaqarput, iliuutsit ajortuusut, ilisimasaqarfiginaguli isumaa imaluunniit sivisunerusumik ajoqusiisinnaanera.

INNERSUUSSUTIT
Misissuinerit inerneri aallaavigalugit innersuunneqarpoq, inuusuttuaqqat iliuuseqartoqarnissaanut kissaateqarnerat, ajornartorsiutaasumik aalakoornartumik ikiaroornartumillu meeqqat angajoqqaallu atuinerat aammalu kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfiginnittarnernut iliuuseqartoqartariaqartoq.

Innersuunnarluinnarporlu, suliniarnermi aallaavissaq pitsaasoq nanineqassasoq, naliginnaasunik ilisimasaannarnik attaveqartoqanngin-nissaa anguniarlugu, soorlu ima ittunik: ”aalakoornartutussanngilatit aamma ikiaruussanngilatit”, ”allat kinguaassiutitigut atornerlussanngilatit, taama isiorneq ajortuummat!”. Taarsiulluguli innersuunneqarpoq, anner-tunerusumik imartunernik ilisimasanik attaveqartoqassasoq, inuusuttu-aqqanut ilisimasat pioreersut apuunneqassappata.

Sammisat, innersuussagut, ilisimasat pillugit siammarterneqarnissaannik:

  • Meeqqap inuusuttuaqqallu kinaassusaa inuunerinnerulernissaanullu periarfissai qanoq sunnerneqartarpat kinguaassiutitigut atornerlugaagaangamik.
  • Qanoq isilluta meeraq atornerlugaasarnersoq paasisinnaavarput, suut eqqumaffigissuagut qanorlu oqaloqatigiissutigineqarsinnaava.
  • Angajoqqaat imigassamik ajornartorsiuteqarnerat meeqqanut (inuusuttuaqqanullu) qanoq tuttarpa, qanorlu meeqqat ulluinnaannut siunissaallu sunnigaasarpat.
  • Angajoqqaat ikiaroornartumik atornerluisarnerat meeqqanut (inuusuttuaqqanullu) qanoq tuttarpa, qanorlu meeqqat ulluinnaannut siunissaannullu sunnigaasarpat.
  • Annertuumik annikitsumilluunniit imigassamik atuiliaartarnerup meeqqap inuusuttullu timaasa qarasaatalu inerikkiartornerat qanoq sunnertarpaa.
  • Ikiaroornartumik atuiliaartarnerup meeqqap inuusuttullu timaasa qarasaatalu inerikkiartor-nerat qanoq sunnertarpaa.
  • Ilisimasanik makkuninnga meeqqanut inuusuttuaqqanullu ingerlatitseqqiisoqassaaq: Qaqugukkut oqaaseq atornerluineq eqqartorneqarsinnaava, imigassaq/ikiaroornartoq qanoq annertutigisariaqarpa atorneqartoq atornerluisoqassappat, qanoq akulikitsigisumik anner-tuumik imigassaq/ikiaroornartoq, piffissallu qanoq ilinerani atorneqartassua oqaaseq ator-nerluineq atussagaanni.
  • Imigassamik ikiaroornartumillu atornerluiunnaarnermi kingunerlutsitsisarnernut ilisimasat kiisalu qanoq katsorneqartarnerannik ilisimasat meeqqanut inuusuttuaqqanullu ingerla-teqqinneqassapput.
  • Imigassamik atuineq qanoq aqunneqarsinnaanersoq inuusuttullu imminnut qanoq ikioqatigiissinnaanerannik ilisimasat inuusuttuaqqanut ingerlateqqinneqassapput.


TOQQAMMAVIK
Inuusuttuaqqat 373-it inoqatigiinnermi ajornartorsiutit periarfissallu pil-lugit ilisimasaannik isummertaasaannillu misissuineq naammassineqarpoq. Inuusuttuaqqat 13-inik, 14-inik aammalu 15-inik ukioqarput aammalu illoqarfinni atuarfinniit sisamaniit aammalu nunaqarfinniit atuarfiit marluk klassii anginerit pingasut aggerfigalugit Kalaallit Nunaanni komuunini sisamaninngaanniit. Paasissutissat apeqqutiliornikkut pissarsiarineqarput, atuarfinnilu atuartut immersorsimavaat. Isumaqarpoq, ullormi tassani atuartut atuarfimmiittuinnaat, misissuinermi peqataasimapput.
Misissuineq amerlanermik sinniisoqanngilaq, kisiannili Kalaallit Nunaanni aggerfinni assigiinngitsuniit nunaqarfinniit aammalu illoqarfinniit sinniisoqarluni. Inuusuttuaqqat apersorneqartut kalaaliupput naliginnaalluinnartut. Meeqqat apersorneqartut affaat angajoqqaatik najugaqatigivaat, pingajorarterutaasalu angajoqqaartik ataaseq najugaqatigalugu, qulerarterutaallu atuarfiit ineqarfiini najugaqarlutik.

Misissuineq suni inuusuttuaqqat inoqatigiinnermi ajornartorsi-utinik periarfissanillu ilisimasaminnik amigaateqarnersut paasisimasaqar-figilernissaanut atorneqarsinnaavoq aammalu misissuineq iliuuseqarnis-samut aallaaviusinnaalluni.

Forfattere Else Christensen
Udgivelsesdato 24.09.2013
Udgiver SFI - Det Nationale Forskningscenter for Velfærd
Sprog Grønlandsk
ISSN 1396-1810
E-ISBN 978-87-7119- 172-1
Sidetal 69
Publikationsnr. 13:17
Forskningsemne

Denne publikation hører under Børn, unge og familie, Udsatte grupper
emneord: Børn og unge, Udsatte børn og unge

Anden relevant SFI-forskning

Søg på sfi.dk